Läs på svenska.

Happosalpaajien roolista autoimmuunitautien puhkeamisessa tiedetään vielä vähän

Haponestolääkkeitä eli happosalpaajia käytetään vähentämään vatsahappojen eritystä muun muassa refluksitaudissa. Niiden käytön epäillään johtavan muutoksiin suoliston mikrobistossa, ja epätasapainoinen mikrobisto taas saattaa liittyä autoimmuunitautien puhkeamiseen. Happosalpaajien ja autoimmuunitautien yhteyttä on tutkittu hyvin niukasti, joten tässä pilottitutkimuksessa selvitimme happosalpaajien käytön yhteyttä tiettyjen autoimmuunitautien (tyypin 1 diabetes, kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, lasten nivelreuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet) puhkeamiseen lapsilla. Tieto reseptilääkeostoksista syntymästä lähtien saatiin Kelan rekisteristä.

Vertasimme autoimmuunitautiin 16−18 vuoden ikään mennessä sairastuneita lapsia (242 lasta) terveisiin verrokkilapsiin (2147 lasta). Kaikista lapsista 46 eli 1,9 prosenttia ja sairastuneista lapsista 9 eli 3,7 prosenttia käytti happosalpaajia jossain vaiheessa seuranta-aikaa. Happosalpaajien käyttö oli yhteydessä autoimmuunitaudin, etenkin tulehduksellisen suolistosairauden (IBD), puhkeamiseen. On syytä huomioida, että kyseessä oli pieni otos ja lisäksi happosalpaajien käyttö oli vähäistä, joten tulokset tulee varmistaa isommassa tutkimuksessa.

Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.

’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.

Syrablockerarnas roll i uppkomsten av autoimmunsjukdomar är något man vet väldigt lite om

Protonpumpshämmare, dvs. syrahämmande eller -blockerande läkemedel används för att minska utsöndringen av magsyra, bl.a. vid behandling av refluxsjukdom. Användningen av syrablockerare kan leda till förändringar i tarmens bakterieflora, och en obalans i bakteriefloran kan i sin tur ha ett samband med uppkomsten av autoimmunsjukdomar. Man har forskat mycket lite i sambandet mellan syrablockerande läkemedel och autoimmunsjukdomar. Därför ville vi i denna pilotundersökning utreda sambandet mellan användningen av syrablockerare och uppkomsten av vissa autoimmunsjukdomar såsom typ 1 diabetes, autoimmun inflammation i sköldkörteln, barns ledgångsreumatism och inflammatoriska tarmsjukdomar (IBD) hos barn. Uppgifter om inköp av receptbelagda mediciner ända från födseln hämtades ur FPA:s register.

Vi jämförde 242 barn som insjuknade i en autoimmunsjukdom fram till 16–18 års ålder med 2147 friska kontrollbarn. Av alla barn använde 46 stycken (1,9 %) och av de insjuknade barnen använde 9 stycken (3,7 %) syrablockerare i något skede av uppföljningsperioden. Användningen av syrablockerare hade ett samband med uppkomsten av autoimmunsjukdomar, särskilt inflammatorisk tarmsjukdom. Det är viktigt att notera att det här var ett litet sampel och dessutom använde ganska få barn syrablockerare, vilket innebär att resultaten måste bekräftas i en större undersökning.

Du kan läsa originalartikeln här.

’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.

Tutkimuksesta tiiviisti: Happosalpaajien roolista autoimmuunitautien puhkeamisessa tiedetään vielä vähän